Kolikon toinen puoli Vaihtoehtoisia selityksiä elämän ilmiöihin.

Perustulo

Itse näkisin perustulon kansalaispalkkana, joka maksetaan jokaiselle tarpeesta riippumatta. Ja jonka tulon jokainen käyttää ilman valtion ohjausta tai käyttörajoituksia. Perustulo siis ei ole mikään leipäkortti vaan selkeä käyttöoikeus kaikkeen kansantalouden tuotantoon.

Perustulo edellyttää tasaveroa, mutta tästä ei enempää. Jokainen menettää ansio- ja perustulostaan osan valtiolle saman prosentin mukaan. Näin toimettomatkin ovat omalla osuudellaan rahoittamassa yhteisiä tuloja, jotka menevät pääosin perustuloon ja muuhun kimppakivaan.

    Tässä kuvitteellisessa esimerkissä perustulo on 1'000 / kk ja veroprosentti 50. Käteen jää nollatuloilla 500 ja tonnin ansiotuloilla 1'000. Jne. Jos päästään sopimukseen veroprosentista, on perustulo helppo nostaa vaikka 4'000:een kuussa, jolloin kaikesta työtulosta vastaavasti luovutetaan valtiolle esim 90%.

Nimenomaisena tarkoituksena on luovuttaa kansantalouden tuotantoa niiden käyttöön, jotka eivät osallistu sen tuottamiseen. Mitä korkeammaksi perustulo nostetaan sitä "laiskemmiksi" ansiotyötä tekevät käyvät. (Mikä alentaa tuotannon kokonaismäärää.) Voidaan jopa ajatella, että mikä tahansa perustulon määrä alentaa kansantalouden tuotantoa, ei ainakaan nosta sitä.

Valtion menot

Valtion, kuntien ja kaikkien yhteisistä, lain nojalla kerättävistä, varoista avustusta saavien yhteisöjen palkkoja alennetaan tonnilla. Tällä tavalla heidän ansiotasonsa ei laske ja vältytään laajamittaisilta toimeentulosektorin irtisanomisilta.

Voidaan tietenkin ajatella, että palkkoja ei tarvitse noin paljon laskea, jos työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään vastaavista massairtisanomisista.

Yksityisen sektorin palkat

Yksityisellä sektorilla palkkojen alentaminen on tarpeetonta, koska siellä tulot kerätään vapaaehtoisesti markkinoilta.

Yksityisen sektorin minimipalkkaa lasketaan perustulon verran alemmaksi nykyisestä. (1'000) Minimipalkan alentaminen ei vaaranna toimeentuloa, koska tuo tonni on jo ansaittu perustulona ja koko bruttopalkka tulee siihen päälle. Tällä tavalla esim työssä, jonka minimipalkka nyt on 1'500, olisi uusi minimipalkka 500.

Minimipalkan alentaminen tuo paljon uutta työtä markkinoille. Moni työ, joka nyt on kannattavaa jättää tekemättä tulee kannattavaksi. Erityisesti ulkomaisen työvoiman kilpailukyky huononee, koska heille ei makseta perustuloa.

Sosiaaliturva

Sosiaaliturva tulee maksulliseksi ja hakija saa sen kilpailuttaa vapailla markkinoilla. Kunnan tarjoaman sosiaalituen enimmäishinta voisi olla tuo 1'000 kuussa. Ostettu sosiaaliturva on vähennyskelpoinen tulosta, joten kunta saa käyttöönsä koko tonnin. (Tämä vaatii vielä pohdiskelua.)

    Se, joka näkee kunnan tuottaman perinteisen sosiaaliturvan itselleen sopivaksi, ostaa sen kunnalta. Tällöin palvelupakettiin voisi kuulua perinteiset kokonaispalvelut kuten pakollinen työn vastaanottaminen ja työllisyyskursseille osallistuminen ja tuloselvitykset ym pompotukset.

    Joku toinen saattaa tyytyä yksityisen sektorin myymään sosiaaliturvaan ja vaikka ostaa palvelupaketin, joka sisältää korin kaljaa viikossa ja vaatimattoman asunnon siivouksineen.

Perustulon tarkoitus on edistää itsenäistä elämää eikä olla mikään leipäkortti kunnalliseen kauppaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Kalle Virtanen

Perustulo olisi aivan armottoman hyvä kilpailuetu suomalaiselle teollisudelle. Jokaisen kunnon kapitaistin pitää kannattaa perustuloa ahneuden ja solidaarisuuden takia.

K Veikko

Tässä mallissa suomalainen duunarikin saisi tonnin etuottoa ulkomaiseen kilpatoveriin nähden.

Vesa Väyrynen

Mallisi on vielä torso. Jos on perustulo, ei ole sosiaaliturvaa, vaan on perustulo. Asuntokysymystä en ole nähnyt missään mallissa ratkaistun.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Asuntokysymystä on yritety helpottaa rahallisella tuella. Ainakin Helsingissä tuen on epäilty menneen suoraan vuokriin ja asuntojen hintoihin.

Valtion velvollisuuksiin ei kai kuulu taata asumista maan kalleimmilla ja edustavimmilla paikoilla, mutta on tarkoituksenmukaista vältellä tilanteita, joissa ihminen joutuisi jättämään työnsä siksi, että ei saa asuntoa kohtuulliselta etäisyydeltä. Asunnon voisi tarjota myös jostain vähän kauempaa.

Valtio (ehkä mieluummin valtio kuin kunta) voisi taata vakiohintaisen halvan asunnon sellaista tarvitsevalle. Köyhien slummeja ei silti kannata rakentaa, vaan tuetut asunnot voisi järjestää hajautetusti.

Tilapäisiin ongelmiin ja pysyvään tarpeeseen pätevät eri säännöt. Lyhyen tarpeen vuoksi muutto on turhan rankka toimenpide (eritysesti lapsille, joiden koulu voi vaihtua), mutta pitkällä tähtäimellä kuluja voi optimoida.

Tällä spekuloinnilla yritän esittää, että myös asunto voitaisiin järjestää kaikille jollain sopivalla perushintatasolla. Suomessa ketään ei voi jättää taivasalle. Ja toisaalta ei ole tarpeen tukea kaikkein kalleimpia asumisen muotoja.

Teemu Tuohimaa

Tuosta tasaverosta en ole samaa mieltä, mutta niinkuin sanoit, ei siitä sen enempää. Minulla on vielä näkemättä se ensimmäinenkin järkevä perustelu perustuloa vastaan.

Tuo kilpailuetu ulkomaisiin nähden on mielenkiintoinen ajatus. Pitänee jalostaa eteenpäin...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyviä kaavailuja. Perustulo parantaa talouden toimintaa mm. poistamalla kannustinloukkuja ja takaamalla selvän perusturvan kaikille, jopa pienyrittäjille.

Korkean perustulon perusriski on tosiaan sen mahdollinen laiskistuttava vaikutus. Tästä syystä kannattaa lähteä liikkeelle maltillisesti. Jos perustulo on kovin suuri, siitä seuraava suuri marginaalivero voi myös houkutella ihmisiä pimeän työn piiriin. Mutta paketti saadaan kyllä toimivaksi, kun monet nykyisen mallin kannustinloukut samalla poistuvat.

Yksi tyyli lähestyä noita kannustinongelmia olisi toteuttaa kaksitasoinen perustulomalli, jossa kuka tahansa saisi pienen perustulon, joka olisi tarkoitettu ensisijassa lisukkeeksi muun tulon päälle tai vain hyvin vaatimattomaan elämiseen. Tuon päälle valtio kuitenkin takaisi halukkaille myös suuremman perustulon, mutta tämän vain työvelvoitetta vastaan. Tavallaan tuo ylempi taso olisi takuutyöpaikka halukkaille.

K Veikko

Sisäinen devalvaatio.

Tässä mallissa kaavailin, miten perustulolla voisi vaikuttaa kahteen rakenteelliseen ongelmaan: valtion palkkamenot ja tuottamattomien kansalaisten työttömyys.

- Ehkä helpoin ratkaisu noihinkin ongelmiin on odottaminen: Kyllä IMF tulee ja sanoo meille mitä pitäisi tehdä, tai viimeistään velkojat.

======= ======= ======= ======= ======= =======

“joka olisi tarkoitettu ensisijassa lisukkeeksi muun tulon päälle”

Taikaseinästäkö kansantalouden tuotanto otetaan?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> “joka olisi tarkoitettu ensisijassa lisukkeeksi muun tulon päälle”
>
> Taikaseinästäkö kansantalouden tuotanto otetaan?

Tilanteessa jossa osa maan työvoimasta on toimettomana, on perusteltua tehdä myös töitä, jotka eivät nykyisellä palkka- ja verorakenteella ole kannattavia. Jo melko pieni lisätuki nostaisi osan tällaisista töistä kannattavuuden puolelle. Ja jos nuo työt tehtäisiin, ne myös nostaisivat kansantalouden tuottavuutta.

Tämä tarkoittaa, että useimmissa tapauksissa perustulon ei tarvitsisi olla kokonaisen täyteen elämiseen riittävän palkan kokoinen, vaan jo pienemmillä korjauksilla kansantalouden toimivuutta voisi parantaa. Tämä ei sulje pois sitä, että myös täysin työttömien ja työhaluttomienkin eläminen tulee Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa turvata. (Tuon ehdottamani kaksitasoisuuden on tarkoitus paikata pienemmän perustulon jättämiä katvealueita.)

K Veikko

“jos nuo työt tehtäisiin, ne myös nostaisivat kansantalouden tuottavuutta”

Ei tuottavuus siitä nouse, tuotanto kylläkin, keskimääräinen tuottavuus jopa laskee, koska tilastoon ei lasketa työttömän tuottavuutta (joka on nolla), vaikka pitäisi.

    Ilmeisen poliittisista syistä ansioindeksiin ei lasketa mukaan työttömän ansaitsemaa palkkaa (joka on negatiivinen). Näin saadaan esim eläkkeitä vedätettyä sitä enemmän ylöspäin mitä enemmän ajetaan ihmisiä kortistoon.

Kun nuo kannattamattomat työt otetaan tuotantoon edellyttää se veron korottamista tuottaville henkilöille. Näin siirretään heidän aikaansaamaansa tuotantoa noille "tappiolla pyöriville" työntekijöille, joiden tuotanto on pienempi kuin palkan ostovoima.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Kun nuo kannattamattomat työt otetaan tuotantoon edellyttää se veron korottamista tuottaville henkilöille.

Kannatan sellaista pehmeää liikkeellelähtöä, jossa uusien etuuksien tulo, vanhojen etuuksien vähentäminen, ja muutokset vorotuksessa ja palkoissa hoidetaan niin, että muutos nykyiseen on mahdollisimman pieni. Näin (nykyehdoillakin) tuottavien henkilöiden verotuskin säilyisi jokseenkin nykyisellä tasolla.

Olisi ehkä luontevaa sopia, että myös yksityisellä sektorilla (neuvotteluissa sovittuja) palkkoja saa pudottaa perustulon verran.

K Veikko

“myös yksityisellä sektorilla (neuvotteluissa sovittuja) palkkoja saa pudottaa”

Se olisi järkevää. Velkaongelma on kuitenkin vain valtiolla.

Yksityinen sektori joustaa tilanteen mukaan. – Liian korkeat palkat vain ajavat firmat konkurssiin tai pois maasta. Ne eivät jää pyörittämään tappiollista toimintaa ja siten rasittamaan kansantaloutta. Toisin kuin valtio.

K Veikko

Ehkä suurin syy siihen miksi perustulo ei toimi käytännössä on sen vaikutus kansalliseen tuotannon määrään.

Jos ajattelen perustulon määräksi skaalaa nollasta X'000:aan ja vastaavaksi veroprosentiksi nollasta 200%:iin. Ja suhteutan sen omaan käyttäytymiseeni eri perustulon määrillä, väitän, että kiinnostukseni työn tekemiseen laimenee dramaattisesti, kun veroprosentti ylittää 100. Tällöin minun on luovutettava valtiolle jotain muutakin omaisuutta kuin kaikki tuosta nimenomaisesta työstä syntynyt.

Välimuotoja sen kummemmin pohdiskelematta vedän oikopäätä johtopäätelmän, että mitä suurempi perustulon määrä on sitä enemmän sen käyttäminen alentaa kansantalouden tuotantoa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Eikö voisi olettaa, että perustulon noustessa nollasta ylöspäin, kansantalouden tuottavuus nousee, mutta perustulon noustessa liian korkealle, kansantalouden tuottavuus kärsii? Jossain olisi siis optimikohta, jossa perustulo nostaa eniten kansantalouden tuottavuutta.

K Veikko

Kun tässä tarkastelussa olen minimoinut muuttujat kahteen: veroprosentti ja perustulo, niin käännän kysymyksesi kuulumaan: kasvaako kansantalouden tuotanto, jos veroprosenttia nostetaan nollasta, löytäen maksiminsa jossain kohden alkaen sitten laskea.

Voidaan tietenkin ajatella että pieniveroinen alkaa tehdä sitä enemmän enemmän työtä mitä enemmän tuloksesta on luovutettava jonkun muun käyttöön. Ikään kuin elämälle tulee tarkoitus ja uusi työinto nousee, kun saa palvella toista kansalaista.

Suuriveroinen taas ajattelisi enemmän itseään ja laiskottelisi sitä enemmän mitä vähemmän jää itselle.

- En usko. Olipa sitten pieniveroinen tai suuriveroinen, työn motiivi, sanoisinko työmoraali, on sama. Itsekkyys on henkilökohtainen ominaisuus eikä riipu veron suuruudesta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ajattelin tuossa yhtälössäni, että valtio keräisi vakiomäärän veroja normaaleihin tarpeisiinsa. Perustujon ja verojen suhde määräytyisi tästä. Tässä mallissa kansantalouden tuotanto voisi löytää maksiminsa jossain pienehkön perustulon paikkeilla (kohdassa jossa kannustinloukut ovat pienentyneet, ja merkittävää laiskistuttavaa vaikutusta ei vielä ole).

Uskon että korkea lisätienistien veroprosentti nostaa harmaan talouden määrää. Tämä huonontaa talouden toimivuutta yleisesti.

Ihmiset vertaavat itseään pääsääntöisesti naapureihinsa, joten korkea veroprosentti (kuten Suomessa) ei välttämättä pudota motivaatiota, koska se koskee kaikkia.

Toimituksen poiminnat